Saksan pyrkii vetyteknologian johtomaaksi: Kunnianhimoinen energia- ja ilmasto-ohjelma

Saksan on julkistanut uuden kunnianhimoisen kansallisen vetystrategian, joka johdattaa maata kohti kasvihuonekaasuneutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on parantaa Saksan energiatehokkuutta ja hankkiutua eroon edelleen pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hiilipohjaisista raaka-aineista sekä turvata tulevaisuuden vedynsaanti kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Tämä avaa mahdollisuuksia pohjoismaisille toimijoille.

KUVATEKSTI:
Tuulivoimalatyömaa Hampurin lähellä 2023. Saksa tarvitsee paljon uutta ympäristöystävällistä energiaa – ja keinoja säilyttää sitä. (Kuva: Shutterstock)

Uudistettu kansallinen vetystrategia on kulmakivi Saksan tiekartassa kohti kasvihuonekaasuneutraaliutta. Keskittymällä vedyn kaltaisiin uusiutuviin energialähteisiin, strategia määrittelee tavoitteet, toteutusmenetelmät ja saatavilla olevan rahoituksen kestävän energiantuotannon edistämiseksi.

Saksan kansallisen vetystrategian tavoitteet

Vety on monipuolinen kemiallinen raaka-aine ja energian kantaja, joka on keskeinen energiansaannin turvaamiseksi monilla aloilla. Jos vety tuotetaan kestävästi, se voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Sen tuotanto on kuitenkin energiaintensiivistä ja kallista, mikä edellyttää huomattavia investointeja ja vankkaa infrastruktuuria. Saksan liittovaltion hallitus tukee näitä ponnisteluja useilla miljardeilla euroilla liittovaltion ja osavaltioiden varoista.

Strategian keskeiset tavoitteet:

  • Vakiinnuttaa uusiutuva vety energiasiirtymän keskeiseksi tekijäksi.
  • Luoda kotimainen vetymarkkina ja rakentaa tuotantokapasiteetti.
  • Kehittää vedyn kuljetusta ja jakelua koskeva sääntelykehys.
  • Parantaa saksalaisten yritysten kilpailukykyä vetyteknologioissa.
  • Turvata tulevaisuuden vedynsaanti kansainvälisten kumppanuuksien kautta.


Vetystrategian toimintasuunnitelma

Strategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, jossa on yksityiskohtaisia toimenpiteitä jaoteltuna kahdeksaan keskeiseen alueeseen:

  1. Vedyn tuotanto
    • Teollisen mittakaavan tuotantolaitokset vihreän vedyn tuotantoon.
    • Uusiutuvan energian laajentaminen vihreän sähkön tuottamiseksi.
    • Investoinnit vetysovelluksiin taloudellisesti kannattavilla aloilla, kuten teräs- ja kemianteollisuudessa.
  2. Kuljetus
    • Vedyn edistäminen kestävän liikkuvuuden ratkaisuna suurissa ja raskaissa ajoneuvoissa.
    • Rahoitus tutkimukselle, kehitykselle ja vetyajoneuvoille maantie-, ilma- ja meriliikenteessä.
  3. Teollisuus
    • Siirtyminen fossiiliteknologioista vähäpäästöisiin tai päästöttömiin prosesseihin.
    • Hankkeet kuten Carbon2Chem, joissa masuunikaasut muunnetaan raaka-aineiksi eri tarkoituksiin.
  4. Lämpö
    • Polttokennolämmityslaitteiden edistäminen rakennuksissa.
    • Tukiohjelmien arviointi ja mahdollinen jatkaminen polttokennoteknologialle.
  5. Infrastruktuuri/saanti
    • Vedyn tehokkaan saannin varmistaminen ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen.
    • Vedyn tankkausasemien verkoston laajentaminen liikenneverkostoissa.
  6. Tutkimus, koulutus ja innovaatio
    • Rahoitusaloitteet vetyteknologian innovaatioiden edistämiseksi.
    • Hankkeet kuten H2Giga, H2Mare ja TransHyDE sekä Vetyteknologian tutkimusverkosto.
  7. Toimenpiteet EU-tasolla
    • Vedyn teknologioiden edistäminen EU-tasolla.
    • Kestävyyden ja sertifioinnin standardien kehittäminen vedylle.
  8. Kansainvälinen vetymarkkina ja kumppanuudet
    • Maailmanlaajuisten kumppanuuksien rakentaminen vedyn kysynnän täyttämiseksi tuonnilla.
    • Saksan vedynsaannin turvaaminen ja vientimahdollisuuksien hyödyntäminen.


Vedyn strategian hallinta

Tehokas hallinta varmistaa jatkuvan edistymisen seurannan ja sidosryhmien osallistumisen. Hallintorakenteeseen kuuluvat:

  • Valtion sihteerien vetykomitea: Strategian päätöksentekoelin, joka ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.
  • Kansallinen vetylautakunta: Neuvoa-antava elin, jossa on 25 asiantuntijaa eri aloilta.
  • Vetykoordinaatiotoimisto: Tukee strategian toteutusta ja seurantaa.
  • Liittovaltion ja osavaltioiden yhteistyö: Toimenpiteiden koordinointi liittovaltion ja osavaltioiden tasolla työryhmän kautta.


Toteutuksen tilanne

Strategian hyväksymisen jälkeen kesäkuussa 2020, se on edennyt merkittävästi, mukaan lukien:

  • IPCEI-hankkeen käynnistäminen, johon on rahoitettu 62 projektia.
  • Rahoitusohjelmien käynnistäminen vetyteknologioille teollisuudessa.
  • Kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien perustaminen vedyn tuotantoon ja saantiin.


Saksa vetyteknologian johtajaksi

Kansallinen vetystrategia edustaa rohkeaa askelta kohti kestävää ja ilmastoneutraalia tulevaisuutta Saksalle. Jatkuvien tarkistusten ja liittovaltion hallituksen tuen avulla strategia pyrkii edistämään yksityisen sektorin investointeja, ajamaan teknologista innovaatiota ja turvaamaan Saksan aseman maailmanlaajuisena johtajana vetyteknologioissa. Tämä avaa myös mahdollisuuksia ja vientimarkkinoita pohjoismaisille vetytoimijoille.

Lue lisää:
Saksan liittovaltion hallitus: Kansallinen vetystrategia https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html