Uutiset

Kajaani vetäytyy biomassasta – energiapuun käytön romahdus kiihtyy Suomessa

08
kesä

Kajaanilainen Loiste on päättänyt lopettaa biomassan käytön lämmöntuotannossa vuoteen 2027 mennessä – konkreettisena esimerkkinä Suomen rakenteellisesta muutoksesta lämmöntuotannossa. Vuonna 2024 metsähakkeen kulutus väheni valtakunnallisesti 5 prosenttia, jatkaen usean vuoden laskusuuntaa. Pitkään metsiensä biomassaan nojannut Suomi kääntyy nyt pois energiapuun polttamisesta kohti sähköistämistä ja teollisen mittakaavan hukkalämmön hyödyntämistä, erityisesti datakeskusten yhteydessä. Muutos aiheuttaa haasteita perinteisille bioenergian tuottajille, mutta avaa samalla merkittäviä uusia mahdollisuuksia synteettisten polttoaineiden tuotantoon sijoittaville.

Energiapuu ei enää ole Suomessa kasvuala – mutta uusiutuvien lämmönlähteiden tarve ei ole kadonnut. Uusi malli on syntymässä: sähkö ja tekoälyyn liittyvä hukkalämpö korvaavat biomassan polton. Käyttämättä jääneelle biomassalle on kyllä käyttöä: Se soveltuu tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettujen laiva- ja lentoliikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon.

Biomassa Suomen historiallisena energiapilarina

Suomi on pitkään hyödyntänyt metsävarojaan energianlähteenä. Erityisesti 2000-luvun alussa ja 2010-luvulla metsähakkeesta tuli olennainen osa kaukolämpöä sekä yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (CHP). Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa, kuten Kajaanissa, harvennuspuiden, kantojen ja hakkuutähteiden polttaminen piti kodit lämpiminä talvella.

Vuonna 2010 metsähakkeen kulutus oli 8,5 miljoonaa m³; vuoteen 2020 mennessä se oli kasvanut yli 10 miljoonaan m³. Kausihuippuina esimerkiksi Kajaanissa poltettiin jopa 60 rekkakuormaa haketta päivittäin.

Nyt Suomi ei kuitenkaan enää priorisoi biomassan polttoa osana vähähiilistä siirtymää.

Kajaani ja puunpolton loppu

Kajaanin alueellinen energiayhtiö Loiste ilmoitti kesäkuussa alussa 2025, että se lopettaa kaiken polttamiseen perustuvan lämmöntuotannon vuoteen 2027 mennessä. Kaupungin keskeinen kaukolämpölaitos korvataan suurikapasiteettisella sähkökattilalla.

”Vuonna 2027 Kainuun Voima ei enää tuota lämpöä polttamalla. Yhtiö keskittyy kokonaan vesivoimaan”, sanoi toimitusjohtaja Kimmo Keinänen.

Päätös poistaa markkinoilta noin 350 000 kiintokuutiota energiapuuta vuosittain. Alueilla, joilla metsäenergia on ollut elintärkeä työllistäjä, muutos on voimakas.

Toisaalta biomassaa vapautuu nyt uudenlaisiin arvoketjuihin – esimerkiksi synteettisten e-polttoaineiden valmistukseen.

Espoo ja tekoälyn hukkalämmön nousu

Espoossa – Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa – siirtymä tapahtuu eri tavoin. Microsoft rakentaa sinne suuria hyperskaalan datakeskuksia Hepokorpeen ja Järvenperään.

Näiden keskusten tarkoituksena on palvella sekä tekoäly- että pilvipohjaisia prosesseja. Verrattuna perinteisiin datakeskuksiin tekoälykeskukset voivat kuluttaa jopa kuusinkertaisen määrän sähköä – ja tuottaa samassa suhteessa enemmän hukkalämpöä.

”Nämä tekoälykeskukset eivät ole vain digitaalista infrastruktuuria – ne ovat myös teollisia lämmöntuottajia”, sanoo Fortumin kaukolämpöjohtaja Mikael Lemström.

Fortum, joka operoi Espoon kaukolämpöverkkoa, investoi laajoihin hukkalämmön talteenottojärjestelmiin, jotka siirtävät datakeskusten lämmön kaupungin verkkoon. Täydessä toimintatilassa Microsoftin keskukset voivat kattaa jopa 40 % Espoon kaukolämmöstä – ilman polttoaineen polttamista.

Tämä uusi malli – jossa energia käytetään ensin laskentaan ja sen jälkeen talteen kunnallista lämmöntuotantoa varten – tukee EU:n energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteita.

Markkinadata: Energiapuun selvä laskutrendi

Luonnonvarakeskus LUKE:n mukaan kiinteiden puupolttoaineiden kulutus Suomessa oli vuonna 2024 yhteensä 22,0 miljoonaa m³, mikä on 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Metsähakkeen osalta pudotus oli 5 %, määrän jäädessä 10,5 miljoonaan m³.

Energiahakkeen käyttö 2024
  • Metsähake: 10,5 miljoonaa m³ (–5 %)
  • Suurimmat laskut: hakkuutähteet ja kannat
  • Selvästi havaittavaa laskua erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa

Alan asiantuntijat katsovat muutoksen olevan pysyvä, johtuen ilmastopolitiikasta, joka rajoittaa polttamisen kannattavuutta. Uusia biomassalaitoksia ei myöskään ole rakenteilla. Lisäksi sähkö- ja lämpöpumppuratkaisut yleistyvät nopeasti.

Sijoittajamahdollisuudet: Minne energiapuu ohjautuu seuraavaksi?

Koska energiapuun kysyntä vähenee, biomassan raaka-aineita voidaan ohjata vihreän e-metanolin ja muiden synteettisten polttoaineiden tuotantoon – tämä on strategisesti kasvava ala erityisesti ilmailussa ja merenkulussa.

”Tämä on Suomelle tilaisuus siirtyä polton jälkeiseen biotalouteen”, sanoo LUT-yliopiston professori Jero Ahola. ”Meillä on edelleen valtavat biomassaresurssit – nyt on opittava jalostamaan niitä viisaammin.”

Saatavilla olevan biomassan lisääntyminen tukee sekä ympäristö- että taloudellisia tavoitteita. Metsänomistajat saavat uuden, vakaamman asiakaskunnan epävakaiden lämpömarkkinoiden ulkopuolelta. Alueelliset toimijat, jotka ovat erikoistuneet biomassan keruuseen ja kuljetukseen, voivat siirtyä polttoaineen toimittajista raaka-aineen jalostusketjuihin.

Lisäksi synteettiset polttoaineet, kuten e-metanoli, ovat avainasemassa vaikeasti sähköistettävien alojen päästöjen vähentämisessä – erityisesti merenkulun ja lentoliikenteen osalta, joita kiristyvät EU-tavoitteet ohjaavat. Suomen logistiikka-, teknologia- ja metsäklusterit tekevät maasta ihanteellisen paikan bio-pohjaisen polttoainetuotannon kasvulle.

Lue lisää: