EN
Suomessa on paljon metsäalueita, joissa ei ole voitu suorittaa ensiharvennushakkuita, koska näistä saatavalle energiapuulle ei ole riittävästi kysyntää. Nuorten metsien hoidon ja ensiharvennuksen toimenpiteet lisäävät tulevien vuosien metsien hiilensidontaa kasvun tehostuessa. Energiapuun käytön kasvu ei lisää hakkuita tai pienennä metsäpinta-alaa, koska energiapuuta tulee ainespuuhakkuiden sivutuotteista.
Energiapuu on energiantuotantoon soveltuvaa puuta tai puutavaraa, joka ei ole kelvannut ja jolla ei ole kysyntää metsäteollisuuden ainespuukäyttöön. Tällaista puuta ovat kasvavien metsien rankapuu, metsänraivauksen yhteydessä syntyvä raivauspuu ja oksat sekä päätehakkuista tullut latva- ja oksamassa. Tällaista energiapuuta kertyy paljon myös sähkölinjojen ja tienvarsien hoidon yhteydessä. Näistä puuperäiseen biomassan perustuvista energiavirroista käytetään yleisnimitystä metsähake.
Puun kestävää energiakäyttöä pidetään hiilineutraalina, joten fossiilisten tuontipolttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, sekä kotimaisen turpeen korvaaminen biomassalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kotimainen puuperäinen biomassa luo Suomeen työtä, toimeentuloa, vienti- ja verotuloja sekä parantaa energian tuotannon huoltovarmuutta
Metsien kokonaiskasvu on yli 100 miljoonaa m³ vuodessa
(Raakapuun käyttö Suomessa 2020, LUKE 2021)